F-pentue

..syntyi 27.11.2006

Isä: CH Lorienin Dizzy Dilbert (BUR d)
Emo: CH Mandalay Nova Australis (BUR f)

	Lorienin Fancy Filippa Suklaakilpikonna tyttö - varattu Erittäin kauan kaivattu ja nyt vihdoin saatu kilpikonnaväritteinen pentu. Iines on osoittautunut monella tapaa mummonsa kaltaiseksi, pieni tehopakkaus tekee kaiken ensimmäisenä ja häärää ensimmäisenä ja viimeisenä ylhäällä, kun muut vielä nukkuisivat. Osaa olla yhtäaikaa raivostuttavan itsepäinen ja äärimmäisen hurmaava. Iines on vienyt meidän molempien sydämet täysin.
	Lorienin Fairychild Fiona punainen tyttö - varattu Suloinen punainen tyttö, hyvin ladylike. Fionasta tulee mieleen Ella pienenä. Pieni punainen pitää suklaakilpikonnasisarensa kanssa hyvin veljiänsä kurissa. Tytöllä tuntuu olevan aina kiire, eikä joutaisi olemaan aloillaan hetkeäkään.
	Lorienin Faithful Frederic ruskea poika - varattu Reipas pieni ruskea mies syntyi pentueen pienimpänä, mutta on sinnikkäästi kasvanut muiden mukana, nykyään kokoeroa muihin ei ole enää paljoakaan. Herttainen poika, tykkää kovasti sylittelyistä ja rapsutuksista, mutta myös touhusta ja tohinasta. Kun Max saa lelun tassuihinsa, siinä saavat muut pysyä kauempana, hevillä ei leluja muille luovuteta, ja se kuuluu myös!
	Lorienin Fabulous Frank punainen poika - varattu Reipas punainen poika. Liekö Jaska-vaarilta perittyä tuo ruokahalu, Frank on ollut koko ajan suurin porukasta, kiinteään ruokaan se iski ensimmäisenä innolla kiinni ja viihtyy parhaiten ruokalautasen äärellä nytkin. Kaikki tuntuu uppoavan, mitä eteen vain kannetaan. Hauska pieni poika, joka rakastaa hiuksia. Kieppuisi vaikka kuinka pitkään niskassa pesemässä Maijan hiuksia ja tulee siinä samalla näykkäisseeksi korvastakin...
	Lorienin Fussy Francis punainen poika - varattu Kaikin puolin isänsä poika. Sai vastasyntyneenä lempinimen Vinku, koska ilmoitti kaikesta hyvin tarmokkaasti ja äänekkäästi. Isona Vinkusta tulee Lassi. Nyt vähän isompanakin juttelee paljon ja mielellään, ilmoittaa käyvänsä laatikolla, olevansa syömässä, kiivenneensä Catmax-poijun päälle... Lassi rakastaa syliä ja kipuaa sinne mielellään. Hauska tapaus.

Kuvia vastasyntyneistä, viikon ikäisistä, kaksi-viikkoisista (Kati Marjalan kuvia), kolme-viikkoisista, neljä-viikkoisista, viisi-viikkoisista, kuusi-viikkoisista, seitsemän-viikkoisista, kaksi kuukautta, luovutusikäiset

Pentueen sukutaulu
Nova raskaana

23.2.2007
Pitkä aika on vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Pennut ovat jo melkein 13-viikkoisia, ihania riiviöitä. Jokainen on täysin omanlaisensa, Max on hurjimus lelujen kanssa, Iineksellä on hyvin selkeä kilppariluonne, Lassi on sylihalipusi-poika, Frank nappaa hiuksista kiinni aina tilaisuuden tullen ja Fiona on varsinainen Neiti isolla N:llä.

Muutama viikko sitten käytiin hakemassa ensimmäiset rokotukset, myös rekisterikirjat ovat saapuneet ja pennut ovat ihan virallisesti burmia. :) Kaikilla pennuilla on innokkaat kodit odottelemassa, muutaman viikon päästä pennut ovat valmiita muuttamaan, kunhan on syöty lisää matolääkettä, käyty toisilla rokotuksilla ja saatu mikrosirut.

21.1.2007
Pennut täyttävät huomenna kahdeksan viikkoa! Kaikki oleellinen taitaa olla pikkukissoilla jo opittu, syövät kiinteitä innolla, käyvät hiekkalaatikolla mallikkaasti, kiipeilevät, painivat, tulevat syliin nukkumaan ja kehräävät. Jossain päin tämän ikäiset saattaisivat jo olla lähdössä omiin koteihinsa, mutta onneksi saamme pennuista vielä nauttia melkein kuusi viikkoa. Vielä on opittavaa sosiaalisissa taidoissa ja siinä "kissan puhumisessa", joka on tärkeää isolle kissalle uudessa kodissa. :)

8.1.2007
Aika rientää hurjaa tahtia, F-lapset täyttivät tänään jo kuusi viikkoa. Pennut ovat ottaneet lempipaikakseen kylpyhuoneen suihkutilan, siellä on lattialämmitys jonka päällä on ihana nukkua. Ruoka maistuu ja sitä osataan myös vaatia jo, jos ei pötyä tule pöytään tarpeeksi nopeasti.

Viikon harjoitteina olivat hyppyharjoitusten lisäksi vaaniminen, joka alkaa sujua varsin mainiosti jo. Lelut ovat alkaneet kiinnostaa enemmän ja enemmän, pienet tassut käsittelevät palloja jo varsin näppärästi, mutta paras lelu taitaa edelleen olla emon, Ella-tädin tai Suzu-mummon häntä.

1.1.2007
Hyvää uutta vuotta! Viisi viikkoa täyttäneet pennut ovat valloittaneet koko asunnon. Edelleenkin tosin pentupesä vetää pentuja puoleensa ja ne nukkuvat suurimman osan ajastaan mieluiten siellä. Hiekkalaatikolla käynti sujuu kuin vanhoilta tekijöiltä, kiinteän ruoan kanssa on vielä vähän niin ja näin. Osa pennuista pistelee ruokaa poskeensa innolla, mutta osa ei vielä ole niin ihastunut tarjottuihin aterioihin. Ruokalistalla on ollut jauhelihaa ja kermaviiliä, seitä, kanaa ja Almo Naturen pentupurkkiruokia.

Viikon harjoitteena ovat olleet hypyt ja kiipeäminen. Välillä tuntuu, etteivät pennut oikeastaan malta kävellä ollenkaan, vaan loikkivat paikasta toiseen. Erityisen kivaa on pomppia sisarusten päällä. Kiipeilypuuhun kiipeäminen on tullut parin päivän sisällä, yksi osaa jo kiivetä Catmax-poijun päälle ja löysikin sieltä sitten mieluisan nukkumapaikan. Muut ovat tyytyneet pienimuotoisempaan kiipeilyyn poijua ylös-alas.

25.12.2006
Pienet joulutontut täyttävät muutaman päivän päästä kuukauden, viimeisen viikon aikana kehitys on ollut huimaa. Kävely, jopa juoksu sujuu jo kuin vanhoilta tekijöiltä, tänään nähtiin jopa ensimmäisiä vaanimisyrityksiä! Samassa hötäkässä melkein kaikki pennut ovat myös oppineet tulemaan pentulaatikosta pois. Nämä pennut ovat siitä hassuja - ja poikkeavia aiempiin pentuihin nähden - että ne myös mielellään kipuavat laatikkoon takaisin lepäilemään kun ovat seikkailleet tarpeeksi. Ensimmäiset pisut on tehty hiekalle runsaan hiekan syönnin jälkeen, siinä samalla on maisteltu myös ensimmäiset kiinteät ruoat. Pojat ovat mitä ilmeisimmin tulleet Jaska-vaariinsa ja iskivät innolla kiinni ruokaan, tyttöjä kiinnostaa enemmän ympäriinsä viipotus.

Joulun kunniaksi Ella keksikin yhtäkkiä mitä nämä pienet oikeastaan ovatkaan ja sitä alkoi välittömästi mammattaa kauheasti. Ella ei ole aattoaamun jälkeen suostunut liiemmälti hievahtamaankaan pentupesästä. Se putsailee pentuja ahkerasti, yrittää parhaansa mukaan estää niitä kipuamasta laatikosta pois ja katsoo tuimana kun pennut taapertavat ympäriinsä.

18.12.2006
Pennut täyttävät kolme viikkoa, istuminen sujuu jo aika suorassa ja kävelykään ei ole enää niin huteraa kuin viikko sitten. Joku innokas on käynyt roikkumassa jo pentupesän reunallakin, mutta vielä ei kenellekään ole tullut mieleen kiivetä reunan yli tutkiskelemaan ympäröivää maailmaa. Myös pesu sujuu, omat tassut ja massut putsataan reippaasti, pennut putsaavat myös toisiaan ja myös emoaan sievästi.

Tämän viikon uusin juttu on paini-harjoitukset. Kömpelöt sellaiset toki. :) Veljeä saatetaan puraista korvasta ja husia tassuilla. Kynnenkärjetkin on nipsitty ensimmäistä kertaa hieman sisarus- ja ihmisystävällisimmäksi. Naskalinterävät kynnet alkoivat hirvittää hoivaajia, kun niillä huidottiin omia ja kaverin silmiä maitobaaritaistoissa. Eikä kivaa ollut sekään, että kynnet jättivät ilkeitä pikku nirhaumia hoivaajan käsiin.

12.12.2006
Kaksiviikkoisten pentujen maailma on avartunut kun silmät ovat täysin auki ja niiden käyttökin alkaa olla tuttua. Motoristen taitojen opettelu on alkanut täydellä teholla. Isot maitomassut eivät oikein nouse vielä maasta, mutta välillä joku onnistuu saamaan itsensä neljälle tassulle huojumaan hetkeksi. Muutama reipas on kokeillut jo istumistakin. Vaikka se huteralta näyttääkin kroppa tiukassa etukenossa ja pää hupsusti takakenossa, niin onnistuu se silti joka kerta vähän paremmin. Ennen kuin joku sisaruksista työntää istuskelijan nurin... Pieni rätisevä kehräysääni on kuulunut jo melkein viikon verran pentujen syödessä.

4.12.2006
Vauvat täyttävät tänään viikon. Sen kunniaksi pieni suklaakilpikonna näytti aloittaneen silmiensä aukaisun, oikeassa silmässä oli pieni rako. Suklaakilppari on muutenkin suuri ihmetyksen aihe meillä, kun aiemmin ei kilpikonnaväritteisiä pentuja ole ollut. Nenästä ja anturoista näkee aavistuksellista värinvaihtelua, mielenkiinnolla odotamme millainen laikkutyttö neidistä tulee.

Kissamaisten elkeiden varhainen aloitus hämmästyttää joka kerta, nyt jo pienet kielet tapailevat tassua pesuaikeissa, haukottelut ja venyttelyt ovat jo arkipäivää pentulaatikossa. Nova on yhtä rauhallinen äiti kuin ennenkin, huoltaa jälkikasvunsa tunnollisesti ja valvoo jokapäiväiset punnitukset. Muista kissoista Timi ja Alex katsoivat vaan "jaa noita taas", eivätkä suuremmin pennuista välitä, Suzuka-mummo tapansa mukaan inhoaa pieniä rääpäleitä (ensi viikkoon asti?) ja Ellan mielestä ne olivat aluksi inhottavia, mutta uteliaisuus on vienyt voiton ja Ella käy kurkkimassa pentulaatikkoon säännöllisesti.

28.11.2006
Nova on tarkka tyttö. Pilkulleen laskettuna aikana, ja vieläpä virka-aikaan keskellä päivää se yksinkertaisesti ilmoitti, että nyt aletaan tehdä pentuja. Aikaa meni puolitoista tuntia, Nova puski viisi pentua määrätietoisesti maailmaan.

Puna-kirous ei näytä väistyvän sitten millään, en tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut kun kolme ensimmäistä olivat jälleen kerran punaisia. Ruskean pojan syntyminen hymyilytti jo, mutta riemu repesi ylimmilleen kun viimeinen pentu oli "jotain suklaista". Ehdin jo ajatella Novan tehneen täyden toisinnon edellisestä pentueestaan, mutta tarkempi tarkastelu osoitti viimeisen suklaisen pennun tytöksi, suklaakilpikonnaksi!

Melkein vuorokauden ikäisten pentujen painot ovat nousussa ja emo onnellinen. Jonkinlaisia persoonallisuuksiakin on jo erotettavissa maitobaarikäyttäytymisessä...